keskiviikko 8. elokuuta 2012

Vesitorninmäellä


Vietimme viikonloppuna ystävän polttareita nostalgisissa tunnelmissa Lappeenrannan keskustan alueella. Huolettomien teinivuosien tunnelmaa tavoittelevan karavaanimme yhtenä pysähdyspaikkana oli tietenkin vesitornin juuri, yksi kasariteinien suosikkihengailumestoista.

Siinä Marlin helmeilevän omenaviinin siemailemisen ja tyhmille jutuille käkättämisen välissä oli myös aikaa kääntää niskat takakenoon ja luoda haikea katse yläilmoihin.

Miksi, oi miksi tuo perhanan torni ei ole auki?

Kun miettii, mihin kaikkeen tässäkin kaupungissa on vuosien varrella tussaroitu rahaa, olisi sillä valuutalla saanut varmaan jo parikin tornihissiä rempattua, puhumattakaan muista tarvittavista korjauksista.

Vaan siinä se kököttää, tyhmyyden maamerkkinä ja töhrijöiden piirustuspaperina.

Tuhlausta.

P.S. Berliinissä tämäkin homma on ymmärretty hoitaa oikein.


2 kommenttia:

  1. Vaikka itse en olekaan asustellut täällä silloin kun tuo on ollut toiminnassa, niin olen silti haikaillut tuon perään. Tuossa olisi tilat vaan niin hienolla paikalla etten ymmärrä miksei siihen ole enää yritetty saada toimintaa. Järkisyihin vetoavia juttuja kuuluu mm. riittämättömistä poistumisteistä, mutta empä ottaisi niihinkään kantaa ennenkun joku asioista oikeasti tietävä sitä kommentoi.

    ja tiedän että tuota on haikailtu mm. ravintolakäyttöön ihan lähivuosina, nyt tosin hatarat muistin perukat eivät kerro mihin tuo silloin torppautui ja kuinka pitkälle asiaa selviteltiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii-in. Äkkiseltään voisi kuvitella, ettei näkötornin pyörittäminen voi olla mitään rakettitiedettä, koska niin monessa muussakin paikassa se on onnistunut ihan mallikkaasti...;-)

      Poista

Jätäthän kommentin, mutta mieluiten sellaisen jonka voisit antaa myös naamatusten, kiitos.